Eräs uskontopsykologian keskeisimmistä
tutkimuskohteista on ollut uskonnon ja ennakkoluuloisuuden välinen yhteys, jota
on selvitelty ainakin 1940-luvulta asti. Valtaosa varhaisista tutkimuksista
totesi selkeän yhteyden näiden kahden asian välillä: keskimääräistä
uskonnollisemmat ihmiset olivat tyypillisesti myös keskimääräistä
ennakkoluuloisempia. Käsitys on sittemmin monipuolistunut ja on todettu, että
tietyt uskonnollisuuden tyypit ovat muita enemmän yhteydessä ennakkoluuloihin.
Erityisen paljon näyttöä on fundamentalismin ja ennakkoluulojen yhteydestä.
Fundamentalistinen usko yhteen ainoaan muuttumattomaan uskonnolliseen totuuteen
näyttäisi lisäävän kielteisiä asenteita esimerkiksi seksuaalivähemmistöjä ja
muita uskontoja kohtaan.
Fundamentalismin ja ennakkoluuloisuuden välistä yhteyttä on usein selitetty mustavalkoisella ajattelutavalla. Fundamentalistin maailma jakautuu selkeään hyvään ja pahaan, mikä heijastuu myös siihen, kuinka fundamentalisti suhtautuu muihin ihmisiin. Vaihtoehtoisen selityksen mukaan kyse ei ole niinkään fundamentalistisen mielen erityislaadusta vaan siitä, että ihmiset noin ylipäätään tuppaavat suhtautumaan kielteisesti toisella tavalla ajatteleviin. Fundamentalismin ja ennakkoluuloisuuden välillä havaittu yhteys johtuisikin siis siitä, että tutkimuksissa on tavallisesti tutkittu sellaisia ennakkoluulon kohteita, jotka fundamentalistien näkökulmasta edustavat heille vastakkaisia arvoja.
Fundamentalismin ja ennakkoluuloisuuden välistä yhteyttä on usein selitetty mustavalkoisella ajattelutavalla. Fundamentalistin maailma jakautuu selkeään hyvään ja pahaan, mikä heijastuu myös siihen, kuinka fundamentalisti suhtautuu muihin ihmisiin. Vaihtoehtoisen selityksen mukaan kyse ei ole niinkään fundamentalistisen mielen erityislaadusta vaan siitä, että ihmiset noin ylipäätään tuppaavat suhtautumaan kielteisesti toisella tavalla ajatteleviin. Fundamentalismin ja ennakkoluuloisuuden välillä havaittu yhteys johtuisikin siis siitä, että tutkimuksissa on tavallisesti tutkittu sellaisia ennakkoluulon kohteita, jotka fundamentalistien näkökulmasta edustavat heille vastakkaisia arvoja.
Mark J. Brandt ja Daryl R. Van Tongeren ovat omassa tutkimuksessaan testanneet näitä kahta selitystä ja todenneet, että mustavalkoisella ajattelulla saattaa olla jonkin verran merkitystä, mutta vaihtoehtoinen selitys on selvästi parempi. Kun tutkimuksessa otetaan huomioon monipuolisesti erilaisia ennakkoluulojen kohteita, fundamentalismin aste ei niinkään ennakoi ennakkoluulojen voimakkuutta vaan sitä, mihin ryhmiin ne kohdistuvat. Fundamentalistit suhtautuvat keskimääräistä kielteisemmin esimerkiksi ateisteihin, seksuaalivähemmistöihin, liberaaleihin ja feministeihin – muut kuin fundamentalistit puolestaan esimerkiksi katolisiin, konservatiiveihin, kristittyihin ja Teekutsuliikkeeseen. Sama tulos saatiin, kun fundamentalismin sijasta tutkittiin yleisesti uskonnollista uskoa.
Filip Uzarevic, Vassilis Saroglou ja Antonio Muñoz-García ovat omassa tutkimuksessaan vertailleet ateistien, agnostikkojen ja kristittyjen asenteita erilaisia ihmisryhmiä kohtaan. Lomakekyselynä toteutettuun tutkimukseen osallistui yhteensä 999 vastaajaa kolmesta eri maasta: Espanjasta, Ranskasta ja Iso-Britanniasta. Ateistit ja agnostikot suhtautuivat kaikissa kolmessa maassa selvästi kristittyjä kielteisemmin uskonnollisiin fundamentalisteihin, katolisiin ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien vastustajiin (”antigay activists”). Uzarevic, Saroglou ja Muñoz-García kartoittivat myös muslimeihin, buddhalaisiin ja kiinalaisiin kohdistuvia asenteita, mutta näissä ei havaittu eroja uskovien ja ei-uskovien välillä. Ainoana poikkeuksena oli Espanja, missä kristityt suhtautuivat selvästi kielteisemmin kiinalaisiin kuin ateistit ja agnostikot.
Näiden kahden tutkimuksen perusteella vaikuttaa siis siltä, että myös ei-uskovilla on omia ennakkoluulojaan, jotka tyypillisesti kohdistuvat muun muassa erilaisiin kristillisiin ja konservatiivisiin ryhmiin. Minulla on kuitenkin pieni henkilökohtainen ongelma näiden tutkimusten kanssa: Tunnustan itse suhtautuvani kielteisesti esimerkiksi siihen, jos joku vastustaa seksuaalivähemmistöjen tasa-arvoista kohtelua, mutta olen varsin haluton kutsumaan tätä kielteistä asennettani ennakkoluuloksi. Seksuaalivähemmistöjen oikeuksien vastustaminen ilmentää mielestäni ennakkoluuloja, eikä ennakkoluulon vastustaminen minusta ole ennakkoluuloa. Tämä asennoitumiseni saattaa toisaalta kertoa varsin paljon siitä, mihin päähän itse sijoitun fundamentalismi- ym. asteikoilla…
Brandt, M. J., & Van Tongeren, D. R. (2017). People both high and low on religious fundamentalism are prejudiced toward dissimilar groups. Journal of Personality and Social Psychology, 112(1), 76-97.
Uzarevic, F., Saroglou, V., & Muñoz-García, A. (2019). Are atheists unprejudiced? Forms of nonbelief and prejudice toward antiliberal and mainstream religious groups. Psychology of Religion and Spirituality. Advance online publication.