Virheisiin liittyvät sanat fundamentalistin aivosähkökäyrällä

Englantilainen filosofi Jeremy Bentham ideoi 1700-luvulla uudentyyppisen vankilan, jota hän kutsui ”panoptikoniksi” (pan = kaikki, optikós = näkemiseen liittyvä). Panoptikonissa sellit ovat kehän muodossa ja niiden keskellä on vartiotorni, josta voi nähdä mihin tahansa selliin. Vartijat voivat milloin tahansa tarkkailla ketä tahansa vankia ilman, että vanki tietää tulevansa tarkkailluksi. Koska vangit eivät koskaan ole suojassa valvonnalta, he alkavat vähitellen valvoa itseään ja sitä, etteivät riko vartijoiden sääntöjä. Ranskalainen filosofi Michel Foucault on sittemmin käyttänyt panoptikonia vertauskuvana koko modernille vallankäytölle. Moderni vallankäyttö perustuu hyvin usein siihen, että ihmiset saadaan sisäistämään tietyt normit, joiden perusteella arvioida itseä. Normin mukainen on ”normaalia”, siitä poikkeava taas ”epänormaalia”. Esimerkiksi terveysvalistus noudattaa tyypillisesti panoptista logiikkaa: painoindeksit, liikuntasuositukset ja lautasmallit tarjoavat kaikki kriteeristöjä, joihin verrata omaa suoriutumista terveellisessä elämässä.

Uskonnontutkijat ovat esittäneet, että ajatus kaikkitietävästä jumalasta toimii hieman panoptikonin tavoin ja pitää siten yhteisöä koossa: Jos kaiken näkevä jumala palkitsee hyvistä teoista ja rankaisee pahoista, uskovilla on kannustin toimia yhteisön hyväksi jopa silloin, kun kukaan toinen ihminen ei ole valvomassa. Jumalan katsetta tai rangaistusta kun ei pääse pakoon. Sisäistynyt käsitys alati tarkkailevasta jumalasta puolestaan johtaa korostuneeseen itsetarkkailuun, kun uskova yrittää sovittaa omat toimensa uskonnon vaatimuksiin.

Jumalan tahdon noudattaminen on keskeinen osa fundamentalistista uskonnollisuutta. Małgorzata Kossowskan ja kumppanien mukaan fundamentalismiin kuuluu usko yhteen oikeaan uskonnolliseen oppiin, jonka tarkka seuraaminen päivittäisessä elämässä vie yhteyteen jumalan kanssa. Oikeassa uskossa pysyminen on tärkeää, sillä sen ulkopuolella vallitsee pahuus. Fundamentalistille on annettu ohjeet jumalan tahdon mukaiseen elämään; hänen tehtävänään on vain varmistaa, ettei hän lipsu niistä. Jotta fundamentalisti välttyisi poikkeamasta oikealta tieltä, on hänen tärkeää huomata mahdolliset virheet omissa ja toisten tekemisissä. Koska fundamentalistille on tärkeää välttää virheitä, Kossowska on työtovereineen tutkinut, synnyttävätkö virheisiin liittyvät ärsykkeet erilaisen vasteen fundamentalistien aivoissa kuin muiden.

Kossowska ja kumppanit tarkastelivat erikseen niitä, joilla oli hyvä epävarmuuden sietokyky, ja niitä, joilla ei ollut. Tutkijaryhmän mukaan fundamentalismi on eräänlainen defenssimekanismi, joka suojelee epävarmuudelta tarjoamalla selvät suuntaviivat elämän kaikkiin tilanteisiin. Fundamentalistisessa maailmassa vallitsee selvä jako oikean ja väärän sekä hyvän ja pahan välillä. Vahvan dualistinen maailmankuva on selkeä mutta samalla vaativa, koska fundamentalistin täytyy pitää varansa, että pysyy hyvän puolella.

Kossowskan ja kumppanien tutkimukseen valikoitui yhteensä 42 puolalaista yliopisto-opiskelijaa, joiden oli aiemmassa lomakekyselyssä todettu sietävän epävarmuutta joko poikkeuksellisen hyvin tai poikkeuksellisen huonosti. Tutkittavat täyttivät fundamentalismia mittaavan lomakkeen, minkä jälkeen heille näytettiin ruudulta eri väreillä kirjoitettuja sanoja, joista osa liittyi virheisiin ja osa taas ei. Tutkittavien ainoana tehtävänä oli nimetä väri, jolla kukin sana oli kirjoitettu. Samalla heidän aivotoimintaansa seurattiin EEG-laitteella. Vaikka tutkittavien tuli jättää sanan merkitys huomiotta, aiemmissa vastaavissa tutkimuksissa on todettu, että huomiotta jätettykin merkitys saattaa aiheuttaa reaktioita, jotka näkyvät esimerkiksi aivojen sähköisessä toiminnassa. Reaktio, johon Kossowska ja kumppanit kiinnittivät erityistä huomiota, oli N400: piikki aivosähkökäyrässä, joka liittyy ristiriitoihin omien oletusten ja maailman välillä. N400 ilmenee esimerkiksi, kun lauseessa on siihen sopimaton sana.[1] Tutkijat olettivat, että epävarmuutta huonosti sietävät fundamentalistit kiinnittävät poikkeuksellisen herkästi huomiota mahdollisiin virheisiin ja siksi heillä on muita voimakkaampi N400, kun ärsykesana liittyy virheeseen.

Tutkijoiden oletus sai vahvistuksen: fundamentalismi ja heikko epävarmuuden sietokyky yhdessä ennakoivat tavanomaista voimakkaampaa N400-vastetta virheisiin liittyviin ärsykesanoihin. Jos fundamentalistinen maailmankatsomus tarjoaakin varmuutta epävarmassa maailmassa, sen hintana näyttää olevan korostunut alttius reagoida mahdollisiin virheisiin.

Kossowska, M., Szwed, P., Wyczesany, M., Czarnek, G., & Wronka, E. (2018). Religious Fundamentalism Modulates Neural Responses to Error-Related Words: The Role of Motivation Toward Closure. Frontiers in Psychology, 9(285).

---

[1] Tämä olkoon esimerkkinä lauseesta, luovien jossa on sopimaton sana. Noin, siitä sait N400:n.