Posti toi minulle hiljattain painotuoreen kappaleen Karin van Nieuwkerkin toimittamaa Moving In and Out of Islam -kirjaa, jossa on mukana myös minun ja Atefeh Aghaeen artikkeli uskosta luopumisesta Iranissa. Analysoimme artikkeliamme varten yhteensä 52 iranilaisen ex-muslimin uskostaluopumiskertomuksia, jotka olimme keränneet erään keskustelupalstan kautta. Luimme tarinat moneen kertaan, ja luokittelimme joka tekstirivin sen pääasiallisen sisällön mukaan. Tämän jälkeen ryhmittelimme samansisältöiset tarinat yhteen tilastollisen ryhmittelyalgoritmin avulla. Lopputuloksena oli neljä uskostaluopumiskertomuksen tyyppiä, jotka nimesimme Etsijöiksi, Rationalisteiksi, Välinpitämättömiksi ja Kapinallisiksi.
Etsijät olivat yleensä olleet ”tosiuskovia”, jotka olivat alkaneet kyseenalaistaa uskoaan avointen kysymysten ja ratkaisemattomien ristiriitojen vuoksi. Usein nämä kysymykset ja ristiriidat liittyivät Jumalan hyvyyteen ja oikeudenmukaisuuteen; Etsijöiden oli hankalaa hyväksyä esimerkiksi ajatusta Helvetistä. Koska uskonto oli ollut keskeinen osa Etsijöiden elämää, siitä luopuminen oli heille vaikeaa. Etsijät pitivätkin ateismia uskontoa raskaampana vaihtoehtona.
Rationalistit olivat alkaneet epäillä uskontoaan havaittuaan ristiriitoja sen ja tieteellisen maailmankatsomuksen välillä. Rationalistit näkivät uskosta luopumisen luonnollisena seurauksena oppimisesta ja älyllisestä kehityksestä, ja uskon menetys ei heille ollutkaan tragedia vaan myönteinen asia: vapautuminen erheestä. Uskonto edusti Rationalisteille naiiveja harhaluuloja, tiede puolestaan järkeä ja totuutta.
Välinpitämättömät pitivät uskontoa ennen kaikkea merkityksettömänä osana elämäänsä. Jotkut Välinpitämättömistä eivät olleet koskaan tunteneet vetoa uskontoon. Toiset taas olivat hakeneet uskonnosta turvaa vaikeuksien keskellä ja joutuneet pettymään; uskonto oli näin osoittautunut hyödyttömäksi, joten sen seuraaminen oli turhaa.
Kapinallisten näkökulmasta uskonto on haitallista ihmisille ja yhteiskunnalle. Uskonnolla oikeutetaan sortoa, väkivaltaa ja epätasa-arvoa. Rationalistien tavoin myös Kapinalliset näkivät uskosta luopumisen vapautumisena. Siinä missä Rationalistien tarinat olivat tyypillisesti optimistisia, Kapinallisten kertomukset olivat kuitenkin usein katkeria ja vihaisia; vaikka he itse olivatkin luopuneet uskosta, heidän vapautumisensa oli vielä kesken, koska ympäröivä yhteiskunta on edelleen uskonnollinen.
Kokosimme eri kertomustyyppien keskeiset teemat myös tällaiseen taulukkoon:
Islamista luopumista on toistaiseksi tutkittu varsin vähän. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että islamista luopuminen Iranissa ja kristinuskosta luopuminen Yhdysvalloissa ovat psykologisesti varsin samanlaisia prosesseja. Tässä tutkimuksessa analysoidut ex-muslimien kertomukset ainakin muistuttavat kovasti vastaavia tarinoita, joita on kerätty muista uskonnoista luopuneilta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti